Lähes joka yrityksellä on vähintään verkkosivut, lisäksi yrityksellä voi olla verkkokauppa, asiakasportaali tai jokin muu verkkopalvelu. Jokaisella edellämainituista erilaisista verkkopalveluista on oma elinkaarensa.
Tässä blogissa käymme läpi verkkopalvelun elinkaareen vaikuttavia tekijöitä ja kerromme miksi elinkaareen tulisi kiinnittää huomiota.
Verkkopalvelun ensivaikutelmalla on väliä
Verkkosivut ovat yrityksen käyntikortti ja usein ensimmäinen kosketuspinta asiakkaalle, joten yrityksen näkökulmasta on tärkeää pitää huolta, että ne ovat ajan tasalla. Verkkosivujen ulkoasu, onko sivustolla tuoretta sisältöä, nopeus ja käyttömukavuus vaikuttavat kaikki asiakkaiden mielikuvaan yrityksestä.
Koska lähes kaikki yritykset ovat netissä, niin verkkosivuja on myös helppo vertailla keskenään, jolloin viimeistään asiakas huomaa jos yrityksesi verkkosivut ovat vanhentuneet. On tärkeää tiedostaa, että vaikka verkkosivut ovat periaatteessa teknisesti toimivat ja ajavat asiansa, niin nykyajan vaatimustasolla ne voivat silti olla vanhentuneet.
Verkkopalvelun elinkaareen vaikuttavia tekijöitä
Verkkopalvelun elinikään vaikuttavat monet eri asiat, mutta ensisijaisesti sen käyttötarkoitus. Onko kyseessä verkkokauppa vai onko sivuston tarkoitus toimia ainoastaan yksinkertaisena infosivuna yhteystietojen jakamiseen? Toisin sanoen verkkopalvelun elinkaareen vaikuttaa erityisesti se miten paljon sivustolla on ominaisuuksia, sisältöjä ja toimintoja, jotka voivat vanhentua ja joita pitää päivittää.
On erilaisia tekijöitä, jotka hidastavat tai nopeuttavat verkkopalvelun uudistamistarvetta. Nämä tekijät voivat olla yrityksen sisäisiä (esim. muutokset liiketoiminnassa tai yrityksen brändissä) tai ulkoisia (esim. teknologia tai erilaiset säädökset).
Merkkejä siitä, että verkkopalvelu on tulossa elinkaarensa päähän:
- Sivusto on teknologisesti vanha
- Sivusto ei enää palvele käyttötarkoitustaan
- Sivusto ei ole mobiiliystävällinen
- Sivusto on hidas
- Sivustolla on vanhentunutta sisältöä
Teknologia
Verkkopalvelun teknologia on isoin elinkaareen vaikuttava tekijä. Mitä monimutkaisempi sivusto on kyseessä, niin myös todennäköisemmin muodostuu painetta, että se vanhenee. Yksinkertainen sivusto ilman laajoja toimintoja ei vaadi juurikaan päivittämistä, mutta mitä enemmän sivustolla on vanhenevia ominaisuuksia, se lisää päivitystarvetta.
WordPressin pääversio päivittyy noin kerran vuodessa, jolloin siihen voi tulla isojakin muutoksia. Tästä esimerkkinä on muutama vuosi sitten oletus tekstieditorin päivittäminen uuteen Gutenberg-editoriin. Aiemmin toteutetut sivustot eivät tue uutta editoria, mikä aiheuttaa päivitystarpeen. Pienempien WordPress-päivitysten osalta päivitykset voidaan tehdä automaattisesti ja ne eivät aiheuta isompia toimenpiteitä sivustolle.
Alustan päivitysten lisäksi verkkopalvelun elinkaareen vaikuttaa käytössä olevat lisäosat. Useilla sivustoilla hyödynnetään lisäosia, joiden päivitystarve elää omaa elämäänsä. Lisäosilla on siis oma elinkaarensa, joka pitää huomioida. Joskus lisäosien kehitys lakkaa, jolloin ei enää seurata sitä toimivatko ne uusimman version kanssa. Tämä voi aiheuttaa myös tietoturvaongelmia.
Liiketoiminnan muutos
Liiketoiminnan muutokset muodostavat verkkosivuille uudistuspaineita. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi halu tuoda verkkokauppa kivijalkamyymälän rinnalle tai tarjota asiakkaille sähköinen asiointikanava tai asiakasportaali. Yhdistysten osalta asia voi olla viestinnällinen, eli halutaan viestiä entistä monipuolisemmin verkossa ja tarjota myös digitaalinen asiointikanava.
Ulkoasu ja käytettävyys
Käytettävyys muodostuu nopeasti verkkopalvelun elinikää rajoittavaksi tekijäksi. Asiakkaat odottavat verkkopalveluilta helppokäyttöisyyttä ja sivuston pitää latautua nopeasti tai siirrytään nopeasti muualle. Käytettävyys voi osoittautua rajoitteeksi myös verkkosivujen päivittämisen suhteen, sillä jos sisältöjen päivittäminen on työlästä ja hankalaa, jää se usein tekemättä.
Verkkopalvelun ulkoasu on myös sidoksissa käytettävyyteen. Verkkopalvelun designin pitää palvella käyttötilanteita ja ottaa huomioon millä laitteilla ja missä kontekstissa palvelua käytetään. Jos sivuston tai palvelun design ei ole ajankohtainen se vaikuttaa vahvasti uudistustarpeeseen. Tällainen tilanne voi tulla eteen erityisesti kausi- tai kampanjasivustojen kohdalla, joiden tehtävä olla hyvin ajankohtaisia, joten vanhentunut ulkoasu vaikuttaa herkästi asiakkaan mielikuvaan sivustosta. Hyvä design kestää kuitenkin aikaa kohtuullisen hyvin, joten kun verkkopalvelun ulkoasu suunnitellaan kerralla kunnolla, se ei vaadi lähivuosina massiivisia muutoksia.
Ulkopuolelta tulevia yhteiskunnallisia tai lainsäädännöllisiä asioita
Ulkoisista tekijöistä erilaiset direktiivit ja säädökset ovat yleisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat verkkopalvelun päivitystarpeeseen. Tällaisia ovat viimeaikona olleet esimerkiksi tietosuoja-asetus, maksurajapintojen vaatimukset verkkokauppoihin sekä saavutettavuusdirektiivi. Nämä erilaiset säädökset eivät ole aina ennakoitavissa silloin kun verkkopalvelua suunnitellaan, joten paras keino varautua niihin on varaamalla resursseja verkkopalvelun jatkokehitykseen.
Luotettava verkkopalvelukumppani osaa auttaa verkkokauppoihin tai sivustoihin kohdistuvien vaatimusten kanssa. Esimerkiksi vaikka saavutettavuusdirektiivi koskee tällä hetkellä suoraan vain rajattuja palveluita, niin perusasiat saavutettavuudesta on hyvä ottaa huomioon kaikilla verkkosivuilla, jotta varmistetaan, että niiden käyttettävyys on kunnossa mahdollisimman monelle.
Verkkopalveluun kannattaa tehdä pienempiä päivityksiä täysremontin sijaan
Jokaiseen verkkopalveluun tulee ajan saatossa muutostarpeita. Nämä voivat olla sisällöllisiä, käyttökokemukseen tai ulkoasuun liittyviä tai jopa kokonaan uusia toimintoja. Kun verkkopalvelua päivitetään pienemmissä osissa säännöllisesti, niin sivuston elinkaari pitenee ja massiivista sivustouudistusta ei tarvitse toteuttaa parin vuoden välein.
Vaikka uudistusprojekti on juuri aloitettu, niin kannattaa etukenossa katsoa jo projektin jälkeisen jatkokehityksen suuntaan. Esimerkiksi uudistusprojektiakaan ei tarvitse välttämättä toteuttaa todella mittavana, vaan se voidaan toteuttaa MVP-periaatteella ja alkaa kehittämään toimittajan kanssa verkkopalvelua eteenpäin jatkokehityksenä varsinaisen projektin jälkeen.
Jos taas toistuvasti jättää muutostarpeet huomioimatta, niin ainoana vaihtoehtona on täysremontti, jotta verkkopalvelu saadaan ajan tasalle. Usein muutostyöt kasautuvat, koska sivuston jatkokehitykseen ei ole varattu budjettia tai sivuston päivitykseen ja kehitykseen ei ole selkeää vastuuhenkilöä. Verkkosivuja tulisi kuitenkin päivittää jatkuvasti, jotta ne pysyvät mukana kilpailussa. Sivuston päivittäminen on järkevää myös hakukonenäkyvyyden kannalta, sillä hakukoneet arvostavat sivustoja, jotka julkaisevat sisältöä säännöllisesti.
Pitkäikäinen verkkopalvelu edellyttää hyvän teknisen pohjan ja jatkuvaa päivittämistä. Tämä on kuitenkin helppo varmistaa hyvän kumppanin avulla, joka huolehtii sivuston teknisestä eliniästä. Lisäksi jokaisella yrityksellä tulisi olla vastuuhenkilö, joka vastaa verkkopalvelun sisällöllisestä puolesta ja käy tasaisin väliajoin läpi, että sisällöt, kieliversiot, yhteystiedot, tapahtumakalenteri, tuotekuvaukset jne. ovat ajan tasalla.