CFO tekoälyn aikakaudella: viisi muutosvoimaa, jotka muokkaavat talousjohtajan roolia

Trust the System -podcast

Tässä jaksossa Balanco Oy:n toimitusjohtaja Mikko Marttunen avaa viisi suurta muutosvoimaa, jotka muokkaavat CFO:n arkea. Keskustelussa pureudutaan ajantasaisen datan ja skenaariotyön merkitykseen, tekoälyn ja automaation mahdollisuuksiin sekä CFO:n roolin laajenemiseen koko organisaation sparraajaksi ja muutosajuriksi.

Jakson tiivistelmä

Tässä jaksossa keskustelemme Balanco Oy:n toimitusjohtajan Mikko Marttusen kanssa viidestä suuresta muutosvoimasta, jotka muokkaavat CFO:n arkea nyt ja tulevaisuudessa. Marttunen on johtanut Balancoa sen perustamisesta lähtien ja nähnyt läheltä, miten taloushallinnon rooli ja toimintaympäristö ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

Balanco on palvelukeskeinen tilitoimistoalan edelläkävijä, jota ajaa eteenpäin tinkimätön palveluasenne ja ennakkoluulottomuus kehittää tilitoimistoalaa. Balanco-konserni toimii nykyään neljässä Pohjoismaassa sekä lisäksi Espanjassa, jossa toiminta on parhaillaan käynnistysvaiheessa. Balancolla on noin 200 työntekijää – suurimmat yksiköt sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa.

Muutosvoima 1: Tekoäly

Tekoäly arjessa ja sparrauskumppanina

• Tekoäly on noussut CFO:n työn suurimmaksi muutostekijäksi. Balanco Oy:n toimitusjohtaja Mikko Marttunen käyttää sitä kuitenkin hieman eri tavalla kuin perinteisesti talousjohdossa.
• Hän ei käytä tekoälyä ensisijaisesti prosessien automatisointiin, vaan ennemminkin ”työkaverina” ja sparrauskumppanina. Balancon oman työkalun, BalancoGPT:n, avulla Marttunen tiivistää laajoja artikkeleita päätöksenteon tueksi, hyödyntää sitä ideointi- ja sparrauskumppanina sekä saa tukea viestintään esimerkiksi puheiden valmistelussa.
• Marttunen puhuu myös “kinastelutaidoista” – kyseessä on hänen sanansa promptaamiselle – eli sille, että tekoälyn kanssa ei tyydytä ensimmäiseen vastaukseen. Sen sijaan keskustelua syvennetään, kyseenalaistetaan ja pyydetään tarkentamaan, kunnes saavutetaan laadukas lopputulos.

Tekoäly johtajan työssä

• Tekoäly tarjoaa johtajille merkittävän mahdollisuuden parantaa työnsä laatua ja vaikuttavuutta tehostamalla työskentelyä ja vapauttamalla aikaa olennaiseen. Marttunen kertoo säästävänsä tekoälyn ansiosta noin päivän viikossa, mikä mahdollistaa viisipäiväisen työviikon ilman viikonlopputöitä. Näin hän voi käyttää aikansa tehokkaammin ja keskittyä siihen, mikä on tärkeintä.
• Erityisesti viestinnässä tekoäly vähentää valmistelutyötä, jolloin johtaja voi keskittää energiansa itse esiintymiseen ja viestin vaikuttavuuteen.

Tekoäly kilpailuetuna

• Tekoälyn käyttöönotto etenee yleensä vaiheittain:

1. Sisäisten prosessien tehostaminen
   • Moni yritys hyödyntää jo tekoälyä ja robotiikkaa rutiinitehtävien automatisointiin sekä taloushallinnon ennustamisen ja raportoinnin tueksi.
2. Liiketoiminnan tukeminen
   • Edistyneemmät yritykset käyttävät tekoälyä päätöksenteon apuna. Tekoälylle annetaan laadukasta dataa, jonka pohjalta se voi tarjota näkemyksiä liiketoimintakriittisistä ratkaisuista.
3. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle
   • Kehittyneimmässä vaiheessa tekoälyä hyödynnetään niin, että se parantaa asiakaskokemusta tai tuo uutta arvoa palveluun.

• Ensimmäinen kilpailuetu syntyy tehokkuudesta: samalla henkilöstömäärällä voidaan tehdä enemmän, mikä voi heijastua myös asiakashintoihin.  
• Todellinen kilpailuetu syntyy kuitenkin silloin, kun tekoälyä käytetään asiakkaalle tuotettavan lisäarvon luomiseen. Marttusen mukaan juuri ne yritykset, jotka onnistuvat tässä, ovat tulevaisuuden markkinavoittajia.

Tekoälyagentit – seuraava suuri murros

• Marttusen mukaan tekoälyagentit tulevat mullistamaan tietotyön. Ne pystyvät hoitamaan monimutkaisempia, dataintensiivisiä tehtäviä kuin perinteinen ohjelmistorobotiikka.
• Taloushallinto on todennäköisesti yksi suurimmista hyötyjistä, sillä ala sisältää runsaasti toistuvia ja säännönmukaisia prosesseja, jatkossa tekoälyagentit ottavat haltuun myös monimutkaisempia kokonaisuuksia, jotka vaativat laajempaa datamassaa ja analyysiä.
• Marttunen näkee tulevaisuuden hybriditiimeinä, joissa ihmiset ja tekoälyagentit työskentelevät rinnakkain.

Muutosvoima 2: Vastuullisuus

Vastuullisuus tulisi ottaa keskeiseksi osaksi liiketoimintaa

• Vastuullisuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä liiketoiminnan teemoista. Kuluttajat ja asiakkaat odottavat yhä vastuullisempaa toimintaa, ja aiemmin lähinnä suurten pörssiyhtiöiden asia on laajentunut myös pienempiin yrityksiin toimitusketjujen kautta. 
• Suuret toimijat voivat vaatia alihankkijoiltaan esimerkiksi ESG-raportointia, mikä edellyttää luotettavaa dataa energiankulutuksesta tai fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Vastuullisuus ei ole enää vain velvoite, vaan kilpailuetu, joka voi ratkaista asiakkuuksia.

Vastuullisuus työnantajamielikuvan rakentajana

• Yrityksen vastuullisuus vaikuttaa suoraan myös sen houkuttelevuuteen työnantajana. Erityisesti nuoret osaajat tekevät uravalintoja sen perusteella, miten yritys huomioi ympäristön, työntekijät ja hallinnon. Näin vastuullisuus vaikuttaa suoraan siihen, mistä parhaat osaajat löytyvät ja kuinka heidät saadaan sitoutumaan.

Vastuullisuusraportoinnin uudet vaatimukset

• Vastuullisuus asettaa talousosastoille yhä suurempia vaatimuksia. Raportointiin tarvitaan entistä tarkempaa ja laajempaa dataa, kuten tietoa lentojen määrästä, kuljetusten hiilijalanjäljestä tai energiankulutuksesta. Lisäksi datan tiukentuvat arkistointivaatimukset lisäävät painetta järjestelmille ja prosesseille.

Mihin kaikkeen vastuullisuus vaikuttaa?

• Vastuullisuudella on suora yhteys sekä brändiin että liiketoiminnan kestävyyteen. Historia tuntee useita esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat vastuuttomalla toiminnallaan tuhonneet maineensa pysyvästi.
• Lisäksi vastuullisuus vaikuttaa myös suoraan yritysten rahoituksen saatavuuteen: osa rahoittajista välttää epäeettisiä toimialoja, ja hiili-intensiivisillä aloilla rahoituksen kustannukset voivat olla selvästi korkeammat.

Rehellisyys ja johdon esimerkki

• Marttusen näkemyksen mukaan vastuullisuuden tulisi olla yrityksen ytimessä ja osa sen kulttuuria. Kun yritys toimii aidosti vastuullisesti, ei tarvitse miettiä eri sidosryhmille erikseen räätälöityjä viestejä – toiminta kestää päivänvalon joka tilanteessa. 
• Johdon tehtävä on näyttää esimerkkiä ja rakentaa vastuullisuudesta luonteva osa arkea ja päätöksentekoa.

Muutosvoima 3: Geopoliittinen epävarmuus

Epävarmuus on uusi normaali

• Geopoliittinen epävarmuus on yksi merkittävimmistä yritysten toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Se hidastaa investointeja, päätöksentekoa ja talouskasvua. Marttusen mukaan tästä on tullut “uusi normaali”, jossa yritysten on opittava toimimaan jatkuvan epävarmuuden keskellä. 
• Asiakkaat ovat myös entistä tarkempia: he vaativat tietoa esimerkiksi datan sijainnista ja siihen sovellettavasta lainsäädännöstä. Eurooppalaisuus on noussut myyntivalttina – asiakkaalle voi olla ratkaisevaa, että data pysyy EU:ssa ja ohjelmistot ovat eurooppalaisessa omistuksessa.

Poliittisten jännitteiden vaikutus

• Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne herättää epävarmuutta. Marttusen mukaan kukaan ei tiedä, mihin suuntaan tilanne kehittyy, mutta varmaa on, että geopoliittiset jännitteet jatkuvat ja niiden vaikutus liiketoimintaan on merkittävä. 
• Yritysten tulisi hallita riskejä ilman, että lamaannutaan – “parempaa huomista” voi odottaa turhaan.

Talousjohtajalla on merkittävä rooli

• Talousjohtajalta vaaditaan yhä enemmän strategista otetta. Pelkkä lukujen raportointi ei riitä, vaan CFO:n tehtävä on seurata ympäristöä, kilpailijoita ja markkinoiden riskejä sekä tuoda nämä havainnot osaksi yrityksen päätöksentekoa.
• Lisäksi CFO:n on tärkeää käydä jatkuvaa keskustelua toimitusjohtajan kanssa, tuoda lukuja päätöksenteon tueksi ja rohkaista etenemään strategian mukaisesti – kuitenkin niin, että riskialttiille markkina-alueille ei ohjata liikaa investointeja.

Muutosvoima 4: Ennakointi ja skenaariotyö

Skenaariotyö talousjohtajan työkaluna

• Skenaariotyö on olennainen osa talousjohtajan tehtävää. Sen perustana on luotettava ja järjestelmällisesti kerätty data, jota voidaan rikastaa ulkoisilla lähteillä ja ajankohtaisella tiedolla realististen tulevaisuudenkuvien luomiseksi. 
• Tekoälyä voidaan hyödyntää tässä merkittävänä apuna: kun sille annetaan data ja tavoite, se auttaa talousjohtajaa arvioimaan erilaisia riskejä ja mahdollisuuksia.
• Näiden skenaarioiden pohjalta CFO voi viedä johtoryhmään enemmän kuin pelkkiä lukuja – hän voi tuoda mukanaan näkemyksiä ja suosituksia, jotka tukevat päätöksentekoa ja vahvistavat koko johdon strategista työskentelyä.

Suomalaisyritysten tilanne: liian vanhaa dataa ja hajanaiset järjestelmät

• Monessa suomalaisessa yrityksessä päätöksenteko nojaa yhä kuukausiraportteihin, jolloin ratkaisuja tehdään jopa viisi viikkoa vanhan tiedon pohjalta – tahti, joka ei enää vastaa nykyisen liiketoimintaympäristön vaatimuksia. 
• Haasteita luovat manuaaliset työvaiheet, hajanaiset järjestelmät, puutteellinen masterdata sekä suurten datamassojen yhdistäminen. Silti ajantasaisesta datasta on nopeasti tulossa liiketoiminnan perusedellytys.

Talousjohtajan tulisi olla koko organisaation palveluksessa

• CFO:n roolin tulisi ulottua talousraportoinnista koko organisaatioon: talousjohtajan tulisi sparrata liiketoimintayksiköitä, auttaa heitä hyödyntämään dataa ja löytämään optimaalisia ratkaisuja. 
• Tekoälyllä on tässäkin iso rooli: kun se hoitaa osan rutiinitehtävistä, talousjohtajalle jää enemmän aikaa vuorovaikutukseen, sparraukseen ja yhteistyöhön. Näin talousjohto voi aidosti palvella koko organisaatiota ja tukea strategista päätöksentekoa.

Muutosvoima 5: Työelämän murros ja CFO:n uusi rooli

Numeronpyörittelijästä liiketoiminnan ytimeen

• CFO:n rooli on muuttunut merkittävästi: perinteinen “numeroiden pyörittelijä” on väistynyt aktiivisen liiketoiminnan sparraajan ja tiimin valmentajan tieltä. 
• Talousosastot ovat usein ensimmäisiä yksiköitä, joissa otetaan käyttöön automaatiota ja tekoälyä, joten CFO:lla on erityinen vastuu näyttää esimerkkiä ja tukea tiimiään muutoksessa.

Uudet osaamisvaatimukset taloushallinnossa

• Substanssi- ja prosessiosaaminen säilyvät tärkeitä, mutta rinnalle nousevat pehmeät taidot, erityisesti viestintä. Talousosaajan on kyettävä muuttamaan numerot tarinoiksi, jotka tukevat organisaation päätöksentekoa. 
• Johtajan tehtävä on näyttää esimerkkiä: käyttää itse tekoälyä ja uusia työkaluja sekä avoimesti jakaa kokemuksiaan. Tämä luo kulttuurin, jossa kokeilut ja epäonnistumiset ovat sallittuja ja jossa opitaan yhdessä.
• Työelämä on jatkuvassa murroksessa, joten CFO:n on siedettävä epävarmuutta ja omaksuttava muutos osaksi arkea. Johtaminen perustuu rehellisyyteen, inhimillisyyteen ja luottamuksen rakentamiseen niin oman tiimin kuin asiakkaiden kanssa, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön ja muutoksen läpiviennin.

Yhteenveto: Mitä jokainen CFO voi tehdä käytännössä?

Panosta moderniin ERP:iin ja yhteen datalähteeseen

• Nykyisessä maailmantilanteessa yksi tärkeimmistä valinnoista on moderni ERP-järjestelmä ja yhden, yhtenäisen datan hyödyntäminen. Kun kaikki tieto löytyy samasta paikasta ja on ajantasaista, päätöksenteko helpottuu huomattavasti. 
• Kun dataa täytyy kerätä useista eri lähteistä, kasvun mahdollisuudet hidastuvat nopeasti, ja talousjohto jää vaille tarvittavaa pohjaa muun johdon tukemiseksi.

Rakenna vahvat prosessit ja panosta jatkuvaan kehitykseen

• Hyvin toimivat prosessit ovat sekä tehokkuuden että laadun perusta. Kun prosessit ovat kunnossa, toiminta pysyy tasalaatuisena ja lopputulokseen voi luottaa. Jatkuva kehitys puolestaan tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkkää automaation ja tekoälyn käyttöönottoa – kyse on ennen kaikkea ihmisten kasvusta ja heidän kyvystään hyödyntää uusia työkaluja monipuolisesti.
• Prosessit tuovat myös mielenrauhaa ja mahdollistavat keskittymisen uuden oppimiseen. Ilman niitä arki ajautuu helposti ad-hoc-ratkaisuihin ja hallitsemattomaan kaaokseen.
• Kasvun ja edelläkävijyyden tavoittelu edellyttää jatkuvaa tasonnostoa. Vaatimukset kovenevat jatkuvasti, mutta samalla tarjolla on yhä parempia työkaluja, jotka helpottavat kehityksen eteenpäin viemistä.

Johda muutosta omalla esimerkilläsi

• CFO:n ja muiden johtajien tärkein tehtävä on näyttää suuntaa omalla toiminnallaan. Muutosta ei voi johtaa etäältä – sen sijaan on oltava itse mukana ottamassa käyttöön uusia työkaluja ja kokeilemassa rohkeasti uusia tapoja toimia. Kun johtaja näyttää esimerkillään, että muutos ei aina ole helppoa mutta siitä voi selvitä, syntyy organisaatioon rohkeutta ja avoimuutta.
• Tällä tavalla talousosasto voi kehittyä aidosti moderniksi yksiköksi, joka vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin.