Verkkopalvelun konseptointi

Mitä tarkoittaa verkkopalvelun konseptointi? Verkkopalvelun konseptointi rakentuu sen ympärille, että määritellään loppukäyttäjän ongelma ja tämän ongelman pohjalta määritellään myös ratkaisu ongelmaan.

Konseptointi on tärkeä osa verkkopalvelun suunnittelua. Konsepti ei ole kuitenkaan aivan sama asia kuin esimerkiksi ulkoasu- tai käyttöliittymäsuunnitelma. Konsepti on idea tai ajatus, joka ohjaa verkkopalvelun ulkoasun, käyttöliittymän ja toiminnallisuuksien suunnittelua. Konseptin muodostaminen toimii pohjana sille, että voidaan suunnitella ja rakentaa toimiva palvelu, joka vastaa kohderyhmän tarpeeseen. 

Konsepti on käytännössä suunnitelma siitä, miten verkkopalvelu ratkaisee käyttäjän ongelman. Konsepti sisältää vastaukset kysymyksiin:

1. Mitä tehdään?
2. Kenelle tehdään?
3. Miksi tehdään?
4. Miten tehdään?

Verkkopalvelun konseptoinnin vaiheet

Konseptointi voi edetä esimerkiksi seuraavia askeleita pitkin:

1. Määritellään verkkopalvelun kohderyhmä
2. Määritellään loppukäyttäjän ongelma
3. Määritellään ratkaisu ongelmaan
4. Määritellään MVP-toteutus (Minimum Viable Product), jonka avulla ongelma voidaan ratkaista
5. Luodaan suunnitelma käytännön toteutuksesta

Kun tunnistetaan, kenelle verkkopalvelua rakennetaan, voidaan tunnistaa jossain määrin myös, miten kohderyhmä palvelua käyttää. Kohderyhmän määritteleminen voi sisältää muun muassa seuraavat vaiheet:

1. Kohderyhmän segmentointi eli palvelun tulevien käyttäjien demografisten ominaisuuksien tunnistaminen ja jaotteleminen muun muassa iän, sukupuolen, tulotason, koulutustason, ammatin, toimialan ja sijainnin perusteella. 
2. Käyttäjätutkimukset, joissa selvitetään, mitä mieltä nykyiset loppukäyttäjät tai kohderyhmä ovat yrityksesi palvelusta tai brändistä. Tulosten perusteella saadaan selville, mitä palvelussa tai brändissä pitäisi kehittää, jotta käyttäjiä voitaisiin palvella entistä paremmin. Konseptoinnissa korostuu palvelun suunnittelu yhdessä oikeiden käyttäjien kanssa.
3. Benchmarkkaus eli sen selvittäminen, miten muut vastaavat palvelut toimivat, ja ennen kaikkea, miten kohderyhmä käyttää niitä. Tämän perusteella voidaan jossain määrin ennustaa, miten kohderyhmä käyttäisi suunniteltavaa uutta palvelua. 
4. Jatkuva mittaaminen, millainen vaikutus palvelulla on kohderyhmään. Tämä korostuu etenkin silloin, kun palvelusta on mahdollista julkaista monta versiota ja arvioida kohderyhmän reaktioita niihin. Usean version testaamisesta oikeilla käyttäjillä on paljon hyötyä, sillä sen avulla voidaan löytää juuri se versio, joka palvelee käyttäjiä parhaiten. 

Loppukäyttäjän ongelma pitää määritellä ensin huolellisesti, jotta siihen voidaan suunnitella ratkaisu. Määrittelyä kannattaa johtaa muotoiluajattelun periaatteita noudattaen eli ihmisläheisesti: pyrkien ymmärtämään ihmisiä, joille palvelua kehitetään, sekä heidän aitoja tarpeitaan ja ongelmiaan. Ongelman määrittelyssä tärkeää on loppukäyttäjien empatisoiminen ja aito kuunteleminen.

Kun loppukäyttäjän ongelma on tunnistettu ja määritelty tarkasti, voidaan määritellä ratkaisu ongelmaan. Tämän jälkeen konseptointi etenee MVP-toteutuksen määrittelemiseen. MVP eli Minimum Viable Product tarkoittaa pienintä toimivaa tuotetta. Uusi palvelu kannattaa julkaista niin, että ensin julkaistaan yksinkertaisin julkaisukelpoinen versio, joka ratkaisee käyttäjien kriittisimmät ongelmat. Tämän version avulla voidaan kerätä lisää palautetta oikeilta käyttäjiltä, jonka perusteella palvelua kehitetään jatkuvasti edelleen.

Lopulta muodostetaan suunnitelma, joka sisältää kaikki projektin työvaiheet, kuten rautalankamallien piirtämisen, käyttöliittymäsuunnittelun, testiympäristön pystytyksen, testauksen ja varsinaisen kehitystyön MVP-version julkaisemiseksi. Julkaisun jälkeen kehitystyö jatkuu iteratiivisesti oikeiden käyttäjien palautteen perusteella.

Miksi konseptointi kannattaa?

Verkkopalvelun konseptoinnin hyöty ja arvo on ilmeinen. Kun kohderyhmä tunnistetaan tarkasti, osataan suunnitella täsmällisesti juuri sille sopiva palvelu. Kun loppukäyttäjien ongelmat tunnistetaan ja rakennetaan niihin sopiva ratkaisu, käyttäjiä palvellaan paremmin kuin vain arvaamalla, millaista palvelua he mahdollisesti kaipaavat.

Käyttäjätutkimuksen ja benchmarkkauksen avulla tunnistetaan parhaat käytännöt, joita toteutuksessa kannattaa noudattaa. Näin pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan suunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle niistä ominaisuuksista, jotka on jo todettu toimiviksi. Olemassa olevista ratkaisuista voidaan valjastaa kaikkein parhaimmat loppukäyttäjien tarpeisiin ja kehittää niitä edelleen eteenpäin. 

MVP-mallin hyödyntäminen tuo kustannussäästöjä. Se, että julkaistaan pienin toimiva tuote ja kerätään jatkuvasti käyttäjäpalautetta, on usein edullisempaa kuin pitkällisen tuotekehityksen jälkeen loppuun asti hiotun palvelun julkaiseminen. Käyttäjäpalautteen perusteella eteenpäin kehitetty MVP-mallin mukainen tuote myös vastaa usein paremmin loppukäyttäjien tarpeita kuin tuotekehityspöydällä loppuun asti suunniteltu verkkopalvelu. Jälkimmäinen kun usein jossain määrin perustuu suunnittelijoiden arvauksiin käyttäjien tarpeista ja käytöksestä. 

Huolellinen konseptointi kannattaa, sillä kohderyhmää tarkasti kuunnellen suunnitellut palvelut tuovat arvoa sekä loppukäyttäjille että yrityksille. Hyvin kohdennettu verkkopalvelu ratkaisee käyttäjän ongelman ja sitouttaa hänet samalla yritykseen.