Open Future 2025 -tapahtumassamme kuultiin erittäin mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa Builderheadin Co-Founder Julius Tuomikoski, Ruokaboksin CEO Juhana Rintala sekä Balancon CCO Matti Markkanen keskustelivat ennakoivasta talousjohtamisesta sekä talousjohtamisen tulevaisuudesta. Lue kooste paneelikeskustelun tärkeimmistä nostoista tästä artikkelista!
Datan merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa
Kaikki panelistit korostivat datan merkitystä. Yritykset keräävät yhä enemmän tietoa asiakkailtaan ja liiketoimintansa eri osa-alueilta. Tämän tiedon tehokas hyödyntäminen on avainasemassa, sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja tulevaisuuden ennustamisen. Datassa oleellista on, että kaikki tieto kerätään yhtenäisessä ja määrämuotoisessa muodossa, jolloin sen analysointi on mahdollista. Jos dataa ei kerätä standardoidusti, jää suuri osa sen potentiaalista hyödyntämättömäksi.
Builderheadin Julius Tuomikoski nosti esiin myös datan määrän haasteen: nykyaikaiset järjestelmät keräävät valtavasti tietoa, mahdollistaen satojen erilaisten datapisteiden ja KPI-mittareiden seurannan. Haasteena on tunnistaa näistä oikeat mittarit, jotta ei jäädä seuraamaan vain näennäisesti merkittäviä, mutta todellisuudessa hyödyttömiä lukuja. Tuomikosken mukaan on tärkeää pohtia tarkkaan, mitä tietoa tarvitaan ja mitkä mittarit tukevat parhaiten liiketoiminnan tavoitteita.
Talousjohtamisessa seurannan reaaliaikaisuus korostuu
Rintala ja Tuomikoski toivat esiin keskustelussa kuinka he ovat yrittäjyysmatkallaan oppineet paljon taloushallinnosta ja erityisesti kuinka reaaliaikaisella raportoinnilla ja talouden ennustamisella voidaan välttää virheitä.
Reaaliaikainen data mahdollistaa yritysten nopean reagoinnin markkinoiden muutoksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Tämän tiedon avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä ja välttää virheitä, esimerkiksi kampanjoinnissa tai rahavirtojen ennakoinnissa.
Juhana Rintala kertoi keskustelussa esimerkin Ruokaboksin kokemuksesta: Asiakaskyselyn perusteella päätettiin muuttaa palvelun tilauslogiikkaa siten, että ruokaboksia ei enää toimitettu automaattisesti, vaan asiakkaiden tuli tilata jokainen boksi erikseen. Muutoksen tavoitteena oli helpottaa satunnaisten asiakkaiden tilaamista. Muutos otettiin käyttöön keväällä, ja kesän muutenkin hiljaisemman kauden aikana sen vaikutusta ei tarkemmin analysoitu. Syksyllä havaittiin kuitenkin, että asiakkaiden elinkaariarvo oli laskenut merkittävästi ja monet satunnaiset asiakkaat eivät enää tilanneet ruokaboksia yhtä aktiivisesti kuin aiemmin.
Esimerkki osoittaa, kuinka pieneltä tuntuva muutos voi vaikuttaa merkittävästi liiketoimintaan. Rintala korostaa, että kokeilun tekeminen oli täysin perusteltua, mutta nopea reagointi olisi ollut ratkaisevan tärkeää. Jos käytössä olisi ollut reaaliaikaisempi data ja tarkemmat raportit, muutoksen vaikutukset olisi havaittu aiemmin ja negatiivisilta vaikutuksilta olisi vältytty.
Tekoälyn hyödyntäminen talousjohtamisessa
Tekoäly nousi keskustelussa keskeiseksi muutostekijäksi, ja sen odotetaan muuttavan myös talousjohtamisen roolia merkittävästi. Ensimmäinen hyöty on prosessien automatisointi, tekoälyn avulla voidaan hoitaa taloushallinon rutiininomaisia tehtäviä ja tehostaa operatiivista työtä. Tämä vapauttaa resursseja strategisempaan tekemiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.
Toinen alue, jossa tekoälyllä on suuri potentiaali, on analyysi. Sen avulla voidaan käsitellä suuria tietomassoja, tunnistaa datasta piileviä yhteyksiä ja tuottaa ennakoivaa analyysiä. Esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen syväanalyysi mahdollistaa tarkemman segmentoinnin, auttaen parantamaan konversiota ja optimoimaan asiakkuuden elinkaariarvoa. Jotta tekoälypohjaiset analyysit olisivat tarkkoja ja luotettavia, yritysten on panostettava korkealaatuiseen ja ajantasaiseen dataan sekä sen hallintaan.
Tekoälyn yleistyminen tulee myös muokkaamaan taloushallinnon ammattilaisten rooleja. Kirjanpidon ja muiden talousprosessien automatisoituessa tekoäly tulee muuttamaan perinteisiä rooleja, ja asiantuntijoiden työ painottuu esimerkiksi entistä enemmän tiedolla johtamiseen, ennustemallien hyödyntämiseen ja liiketoimintastrategian tukemiseen. Lisäksi itsepalveluratkaisujen lisääntyminen parantaa kustannustehokkuutta ja tuo uusia toimintamalleja organisaatioihin.
Vaikka tekoäly voi merkittävästi tukea päätöksentekoa, liiallinen luottamus sen tuottamiin analyyseihin voi olla riskialtista. Talousjohtajien on ymmärrettävä, milloin tekoälyn tuottamat analyysit ja suositukset ovat luotettavia ja asiantuntemusta tarvitaan varmistamaan päätösten oikeellisuus ja liiketoiminnallinen vaikuttavuus.
Toiminnanohjaus- ja talousdatan integraatio tarjoaa kilpailuetua
Eri järjestelmien, kuten talous- ja toiminnanohjausjärjestelmien, välinen integraatio on tärkeää, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva liiketoiminnan tilasta. Yritysten on investoitava järjestelmiin, jotka mahdollistavat tiedon sujuvan siirron ja yhdistämisen eri lähteistä.
Balancon Matti Markkanen korostaa, että data on päätöksenteon tärkein raaka-aine. Hän havainnollistaa tätä esimerkillä Balanco-asiakkaasta, joka toimii tukkukaupan alalla ympäri Suomea. Balanco auttoi asiakasta yhdistämään johdon raportointiin sekä talous- että toiminnanohjausdataa. Tämän avulla asiakas pystyi siirtymään perinteisestä numeroraportoinnista kokonaisvaltaisempaan liiketoiminnan johtamiseen.
Kun toiminnanohjausjärjestelmän tiedot yhdistettiin talouslukuihin, asiakas pystyi entistä paremmin ohjaamaan tuotteiden menekkiä ja kohdentamaan alennuskampanjoita tehokkaammin. Markkanen tiivistää, että datan avulla, esimerkiksi yhdistämällä tuotetiedot, määrät ja euromääräiset arvot, voidaan saavuttaa merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä.
Panelistien vinkit vuonna 2025 organisaation talousjohdon kehittämiseksi
Testaa tekoälyn voimaa: Matti Markkanen suosittelee kokeilemaan tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia datan analysoinnissa.
Päivitä järjestelmät: Uusien järjestelmien käyttöönotto ei ole niin vaikeaa, kuin on totuttu olettamaan. Julius Tuomikoski kannustaa yrityksiä luopumaan vanhoista ja tehottomista järjestelmistä ja siirtymään uusiin, helppokäyttöisiin ratkaisuihin.
Kerää ja yhdenmukaista data: Juhana Rintalan vinkki on varmistaa, että kaikki data kerätään yhteen paikkaan standardoidussa muodossa, jotta sen potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.