Pikaprotoilu, prototypointi tai prototyypin rakentaminen tarkoittaa hyvin aikaisessa vaiheessa tehtävää testausta, jossa tuotteesta tai palvelusta pyritään tunnistamaan käytettävyysongelmia ja toteutukseen liittyviä haasteita. Toiselta nimeltään pikaprotoilun tuotokset ovat protoja / prototyyppejä, mockupeja, rautalankamalleja tai POCceja (proof-of-concept). Pikaprotoilua voidaan suorittaa niin palvelukokemukselle, fyysiselle tuotteelle kuin myös digitaalisille tuotoksille – tässä blogikirjoituksessa keskitytään jälkimmäiseen.

If you’re not embarrassed of your first prototype, you’re testing too late…

Miksi pikaprotoilua?

  • Vähentää merkittävästi myöhempien vaiheiden virheenkorjauskustannuksia, koska ongelmat ja haasteet löydetään ajoissa
  • Saadaan nopeasti palautetta aidoilta käyttäjiltä
  • Paljastaa huomiotta jääneitä tarpeita ja vaatimuksia
  • Toimii keskusteluvälineenä (rajaesineenä) eritaustaisten ihmisten välillä

Pikaprotoilu eroaa varsinaisesta prototypoinnista ajankäytössä. Esimerkiksi toimivan prototyypin rakentamiseen käytetään aikaa, ajatusta ja rahaa. Korostus on siis sanalla pika, sillä haluamme pienellä työllä ja vaivalla tunnistaa mahdollisimman monia ongelmia ja ratkaisemaan niitä mahdollisimman tehokkaasti. Mitä aikaisemmin löydämme toteutuksessa ongelmia ja haasteita, sitä halvemmaksi niiden korjaaminen tulee.

NFC prototyypin rakentaminen

Pikaprotoilun kulmakivi nro 1 – FAIL FAST:

  • Mitä nopeammin ja aikaisemmin epäonnistut, sen parempi.
  • Epäonnistuminen on onnistuminen, jota voi juhlia.

Pikaprotoilun kulmakivi nro 2 – TEE USEITA ITERAATIOITA:

  • Prototyypeistä on syytä tehdä useita versioita. Prototyyppi ei ole valmis 1 tai 2 iteraation jälkeen vaan niitä on tehtävä useita ja lisäksi käyttäjätestausta on syytä tehdä myös esimerkiksi kun ensimmäinen klikkailtava prototyyppi on saatu valmiiksi.
  • Prototyyppien tekemiseen on hyvä osallistaa erityyppisiä ihmisiä (tekniikka, liiketoiminta, käytettävyys, desing jne.), jolloin eri tyyppisten henkilöiden näkökulmat ja ideat saadaan huomioitua. Liikkeelle kannattaa lähteä luomalla yksilötyönä prototyypit, jotka esitellään koko ryhmälle ja joista tehdään yksi yhteinen parannettu malli.

Pikaprotoilun kulmakivi nro 3 – OSALLISTA KÄYTTÄJIÄ SUUNNITTELUUN JA TESTAUKSEEN:

  • Pikaprotoilun yksi tärkeimmistä asioista on osallistaa käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijalla on aina kokemuksen kautta muodostuneita ennakkoluuloja ja oletuksia, jotka eivät usein pidä paikkaansa. Käyttäjä on saattanut tottua toisenlaiseen toimintatapaan tai hänen tekniset taitonsa eivät olekaan oletetulla tasolla.
  • Käyttäjien syvempää ymmärtämistä jo suunnitteluvaiheessa pystyy tekemään avoimilla kysymyksillä kuten ”mitkä asiat häiritsevät sinua eniten nykyratkaisussa?”, ”miten ratkaisisit kriittisimmät asiat ongelmassasi?”, ”piirrä sinulle ideaali ratkaisu ongelmaasi”.
  • Paras happotesti (”acid test”) onkin prototyypin vieminen käyttäjän arvioitavaksi, joka yleensä paljastaa mallista ongelmia ja asioita, joita ei ole otettu huomioon – ja siihen pikaprotoilussa juuri pyritäänkin!
  • Lisää asiaa käyttäjien osallistamisesta tulevassa käyttäjätestausta käsittelevässä blogikirjoituksessa.

Miten hyödynnämme pikaprotoilua?

Meillä Avoin.Systemsilla projekteissa luodaan ensimmäiseksi palvelun karkea rautalankamalli, jonka tuottamiseen osallistuu tekniikasta, liiketoimintatarpeista, käytettävyydestä ja designista ymmärtäviä ihmisiä. Alkuun teemme usein yksilötyönä karkeat paperiprotot, jotka esittelemme toisillemme ja sitten rakennamme niistä saatujen ideoiden pohjalta yhteisen prototyypin. Näin meillä on ensimmäinen prototyyppi (usein paperiprototyyppi), jota vielä hiomme muutaman iteraation verran.

Paperiprototyyppiä esitellään tämän jälkeen käyttäjille, joille annetaan tietyt tavoitteet saavutettavaksi. Käyttäjille ei anneta muuta ohjeistusta tai perehdytystä kuin se, että heitä pyydetään puhumaan ääneen kaikki ajatuksensa ja erityisesti ihmetystä aiheuttavat asiat. Paperiprototyypin eri näkymien välillä pystyy mukavasti liikkumaan äänikomennoin (”seuraavaksi painaisin tuosta”) ja tekemään toimintoja (”kirjoittaisin tuohon 500”). Prototyyppiä kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella. Seuraavaksi teemme usein klikkailtavan demon, joka usein helpottaa koko prosessin ja asiakaspolun hahmottamista. Sen jälkeen vuorossa on toiminnallinen demo, jossa alkaa olemaan jo toiminnallisuuksia toteutettuna. Lopuksi toteutettavasta järjestelmästä tehdään demo- tai pilottijärjestelmä, jota asiakas pääsee vielä laajasti testaamaan ja hyväksymään toteutetut ominaisuudet. Mainittuihin vaiheisiin sisältyy aina useampi kehityskierros eli iteraatio.

Paperiproton palautesessioiden jälkeen olemme jopa kuulleet mutkan kautta, että varastomiehet epäilivät humoristisesti uuden varastojärjestelmän olevan ruutuvihko. Varastomiehet olivat kuitenkin lopulta todella tyytyväisiä helppokäyttöiseen ja yksinkertaiseen tabletilla käytettävään varastonhallintajärjestelmään.

Vinkkejä pikaprotoiluun:

  • Lähde aina liikkeelle testaamalla palvelusi kaikkein hankalinta ja monimutkaisinta toimintoa tai osaa. Jos et edes rautalankamallissa saa sitä toimimaan, on sen toteuttaminen myöhemmässä vaiheessa vielä haastavampaa (JA KALLIIMPAA)!
  • Mitä karkeampi prototyyppinne on, sitä parempaa palautetta siitä saa. ”If you’re not embarrassed of your first prototype, you’re testing too late…”
    • Jos esiteltävä prototyyppi on viimeistelty huolellisesti graafisesti, eivät ihmiset välttämättä uskalla antaa rehellista palautetta vaikka pitäisivät palvelun fundamentaalisia oletuksia väärinä. Sen sijaan raa’an näköinen paperiprototyyppi herättää ihmiset, koska he myös visuaalisesti näkevät työn olevan kesken.
  • Aloita rakentaminen – heti. Vaikket olisikaan ihan varma mitä olet tekemässä niin tee karkea malli esim. paperilla ja muilla askarteluvälineillä.
  • Älä käytä liikaa aikaa yhteen prototyyppiin. Siirry seuraavaan iteraatioon ennen kuin kiinnyt liikaa kyseiseen malliin, etkä pysty päästämään siitä irti.
  • Pidä käyttäjä mielessä. Mitä haluat testata käyttäjän kanssa? Millaista käyttäytymistä käyttäjältä odotat?
  • Paperiprototyypillä testaaminen on äärimmäisen helppoa ja samalla prototyyppiin voi tehdä muutoksia piirtämällä tai vaikka post-it-lappuja liimaamalla.
  • Käytä aina aitoa dataa! Jos käytettävissäsi vaan on aitoa dataa – kuten tuotetietoja, kenttien arvoja, kuvia tms. – säästät selvää rahaa, kun koko käyttöliittymää ei tarvitse uudelleensuunnitella demodatan vaihduttua hyväksymistestauksessa käytettäväksi aidoksi dataksi: ”Demotuote 1” vs. ”NRV-Huvilateltta 4000x2000x2200 mm valkoinen, seinäelementeillä”.

Jos sinulla on ylimääräistä aikaa niin tee havainnointia eli aidon työtilanteen / palvelun käyttötilanteen seuraamista ja kysymysten esittämistä vierestä. Havainnointi on erityisen arvokasta, mutta kylläkin aikaavievää ja menee siksi hieman ohi pikaprotoilun aiheen.

Prototypointi on siis halpaa, toisin kuin teknisen toteutuksen muuttaminen hyväksymistestauksessa!

Lähteitä:

https://dschool.stanford.edu/wp-content/themes/dschool/method-cards/prototype-to-test.pdf

https://www.fastcompany.com/3045934/passion-to-profit/how-to-go-from-idea-to-prototype-in-one-day